Search
  • Niklas Koskimies

Terveystiedolle tulee rakentaa palomuuri

Työnantajan tekemät kyselyt ovat lähes turhia, vaikka osin pakollisia. Yritysten hyvinvointikyselyt ja pakolliset psykososiaaliset kuormitustekijät töissä -formsit ovat usein tuuletuskanavia pahalle ololle, jossa huonot esimies-alainen -suhteet tulevat esiin; tai sitten ne ovat vain pakollisia pahoja, joihin vastataan vain koska on pakko jotain vastata.

“Laitoinkohan viimeksi rivin neloseen vai vitoseen…?”. Harvoin niistä tuloksista voi mitään päätellä ja vielä harvemmin ne johtavat toimenpiteisiin. Onpahan kyselty…


Heikki Valkama on tunnistanut hyvin tämän ilmiön. On paljon täsmällisempää seurata sykevaihteluvälin muutoksia ja niistä stressireaktioita kuin luottaa epämääräiseen laadulliseen selvitykseen. Tämä olisi teoreettisesti varsin tehokas tapa kohdistaa ihmisresurssia.


Mutta ihmisresurssi on, no ihmisiä. Heillä on oma hyvinvointi pelissä ja siihen vaikuttavat heidän omat toiveensa ja haaveensa, mitkä saattavat poiketa työnantajan ihanteesta.

Terveystietoja, joita hyvinvointikin on, ei tule käsitellä huolettomasti. Emme halua sellaista dystooppista maailmaa, jossa työnantaja tietää, miten suhtaudut häneen tai tiimiisi vitaali-indikaattoreiden tasolla.


Liika kuormitus voitaisiin tunnistaa täsmällisesti, riippumatta siitä, onko kyseessä kuormitus perhe-elämästä tai töistä. Emme halua joutua selittelemään laajentuneiden pupillien tosiasiassa tarkoittavan yksipuolista ihastumista varattuun työkaveriin tai syvää inhoamme työtehtäviimme, joista kuitenkin maksetaan hyvin (teoriassa voidaan päätellä kasvojen lisäksi sykereaktioista). Työ on kuitenkin vain työtä, jolla yleensä on ihmisille useimmiten vain välinearvoa.


Sen vuoksi tälle henkilökohtaiselle terveysdatalle on syytä rakentaa palomuuri. Toki sen voi tehdä monella tavalla, mutta näin teemme sen itse:


Terveystieto- ja hyvinvointidata ovat aina henkilön omaa dataa. Sitä voi käsitellä vain erityistä huolellisuutta käyttäen luottamuksellisessa valmentaja-valmennettava -suhteessa.


Työnantaja ei koskaan saa tätä dataa suoraan vaan ainoastaan riittävän suurista joukoista kerättyjä keskiarvoja, jotta yksittäiseen henkilöön tätä tietoa ei voi yhdistää. Osallistujalla on aina oikeus pyytää tuhoamaan hänestä kertynyt data ja varmistamaan tietojen oikeellisuus.

Mittauksen helppous ei saa tarkoittaa yksityisyyden menettämistä. Tietoa voi ja tulee käyttää vain työntekijöiden hyvinvoinnin eduksi, eikä koskaan työntekijöitä vastaan. ...sitä mahdollisuutta ei tule olla edes teoriassa.


Olemme olemassa tehdäksemme vastuullisten yritysten henkilöstön hyvinvoinnista kestävää kilpailuetua. ...siis vain vastuullisten.



13 views0 comments

Recent Posts

See All