Hyvinvointiin sijoitettu euro menee hukkaan

Olet varmasti kuullut, että hyvinvointiin sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin. Mutta todellisuus ei ole ihan niin yksinkertainen.



Olet varmasti kuullut, että hyvinvointiin sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin. Kuinka moninkertaisena riippuu, keneltä kysytään. Harvard Business Review 2010 oli laskenut Johnson&Johnsonille vuosien 2003-2008 hyvinvointi-investoinneille tuottoa 2,71 dollaria jokaista sijoitettua dollaria kohden. ...ja tämä on se maltillisin arvio.


Suomalaisessa kontekstissa paljon viitattuna työterveyslaitos on arvioinut (2016), että hyvinvointiin laitettu euro tulee jopa kuusinkertaisena takaisin. Tähän ovat tarttuneet monet ammattiliitot ja meidän kaltaiset toimijatkin.


Mutta… ollaan nyt rehellisiä. Ei se tule takaisin. Se menee hukkaan.


Useimmiten työhyvinvointi-investoinnit ovat vain palkitsemisen muoto. Hyvin menneen vuoden jälkeen annetaan henkilöstölle jotain pientä kivaa. Hyvinvointi kiinnostaa lähes kaikkia ja sopii tähän maailmanaikaan paremmin kuin seminaarimatka kanarialle tai herkkukori pullolllaan asioita, joita kaikki eivät edes syö. Hyvinvointi on sellainen harmiton, josta kenelläkään ei ole pahaa sanottavaa.


Toisaalta työhyvinvointi-investoinnit tarjotaan kaikille, mutta niihin lähtevät vain sellaiset, jotka jo ovat erittäin hyvinvoivia - meidän asikaskunnasta n. 30 %. Ei se heidänkään hyvinvoinnin kehittäminen turhaa ole, mutta lähellä optimia askeleet ovat lyhyempiä. Hyöty ei ainakaan ole moninkertainen. Ollaakseen vaikuttavaa, sen pitäisi olla kaikilla.


Hyvinvointi kiinnostaa lähes kaikkia ja sopii tähän maailmanaikaan paremmin kuin seminaarimatka kanarialle

“Eihän tämä kiinnosta meillä ketään”, kuuluu joskus sanottavan. “Paitsi tietenkin minua. Minä huolehdin itse hyvinvoinnistani”, jatketaan. Totta, kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jälkimmäinen lisätoteamus on paljastava. Hyvinvointi kiinnostaa, mutta ei se, mitä yhdessä yrityksenä voitaisiin tehdä, vaan minä itse, yksilönä, eikä näiden työkavereiden kanssa. Toisaalta velvollisuutemme työnantajana on myös hyvinvoivasta kulttuurista.


Tyhypäivät: “Oltiin linturetkellä ja ulkoiltiin, kaikilla oli kivaa.” Tämä on se pienimmän yhteisen nimittäjän työhyvinvointitempaus. Vaikuttavuus hyvinvointiin vapaapäivän luokkaa, mutta ehkä tiimi hitsautuu paremmin yhteen tai sitten ei. Tämä ei ole hyvinvoinnin parantamista, tämä on mukava pieni hengähdyshetki. Se on kuluerä, ei investointi.


Ehkä teillä ollaankin tätä parempia. Nämä on ajateltu läpi ja olette ottaneet käyttöön useita erilaisia hyvinvointia parantavia ohjelmia ja applikaatioita. Löytyy hierojaa ja fyssaria, kuntosalia ja suihkuja työmatkapyöräilijöille. Hienoa… mutta, onko niistä hyötyä. Oletteko seuranneet, oletteko mitanneet ja oletteko varmistaneet, että tulokset ovat oikein. Ette te ole… Ei oikeastaan kukaan ole.


Aallto Wellness tekee hyvinvoinnista numeroa syystä. Sitä tehdään siksi, että muutokset tulisivat näkyviksi ja mitattavaksi. Sitä tehdään myös siksi, että se juurtuisi osaksi yrityskulttuuria ja siksi olisi vaikuttavaa. Emme mekään tuottoa investoinnille voi luvata, mutta sen voimme taata, että asiakkaidemme kanssa teemme sen siten, että tuotolle on mitattava mahdollisuus.



Lue meistä lisää osoitteessa www.hyvinvoinnistanumero.com

0 comments