Kolme rakennuspalikkaa hyvään työhön

Suurin osa meistä haluaisi varmasti olla töissä mukavalla työpaikalla ja tehdä itse hyvää työtä. Mistäköhän palikoista tällaisen työelämän saisi rakennettua? Hyvä työ rakentuu tietysti lukuisista eri asioista, mutta perustaa rakennettaessa kannattaa kääntää katse psykologisiin perustarpeisiin.



Onnellisuuden ja hyvinvoinnin sekä myös motivaation tutkimuksessa yhtenä keskeisenä opinkappaleena pidetään psykologian professorien Richard Ryanin ja Edward Decin 1980-luvulla muotoilemaa itseohjautuvuusteoria (teoriasta käytetään myös nimeä itsemääräytymisteoria).


Itseohjautuvuusteoria on ns. arkijärjellä helposti ymmärrettävissä ja todennettavissa, ja sen pohjalta on aika helppo lähteä käytännössä tarkastelemaan asioita. Tämä teoria tarjoaakin meille karkeat suuntaviivat siihen, miten hyvinvointia voisi lähteä kehittämään, niin työssä kuin muillakin elämän osa-alueilla.


Itseohjautuvuusteoria – kolme psykologista perustarvetta


Itseohjautuvuusteoriassa on tunnistettu kolme psykologista perustarvetta, jotka teorian mukaan selittävät paljolti motivaatiotamme. Näiden perustarpeiden voidaan myös katsoa olevan keskeisiä hyvinvoinnin ja onnellisuuden rakennuspalikoita. Nämä perustarpeet ovat autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus toisten ihmisten kanssa.


Autonomia tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hänellä on vapaus itse päättää elämästään ja tekemisistään. Motivoidumme enemmän asioista ja voimme paremmin, kun meillä on valinnanvapautta ja mahdollisuus toimia oman harkintamme ja tahtomme mukaan.


Kyvykkyys tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän osaa, tietää, kykenee ja tekee. Kyvykkyys tuottaa onnistumisen ja tyytyväisyyden tunteita, kun meillä on homma hanskassa, selviämme haasteista ja saamme asioita aikaiseksi.


Tarve kokea yhteyttä toisiin on meille laumaeläiminä perustavanlaatuinen tarve. Haluamme kokea, että meidät otetaan huomioon, meistä välitetään ja voimme jakaa kokemuksia, ajatuksia ja tunteita muiden kanssa. Kaipaamme yhteenkuuluvuutta muiden ihmisten kanssa.


Miten itseohjautuvuusteoriaa voi soveltaa työpaikalla?


Useimpien meistä on taloudellisesti pakko käydä töissä. On selvää, että työnantaja ja asiakkaat määrittelevät toimintaamme töissä, sillä harva on työssään vapaa käyttämään aikaansa ihan kuten mieleen juolahtaa. Hyvinvoinnin näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää, että pystyisimme kokemaan omistajuutta työhömme – esimerkiksi itse jossain määrin määrittelemään ja suunnittelemaan, miten työtämme teemme. Tämä tarjoaisi meille autonomian kokemusta. Jos taas kaikki työvälineistä, aikatauluista ja työskentelytavoista alkaen tulee meille annettuna ja standardoituna emmekä voi niihin itse vaikuttaa, jää autonomian kokemus melko ohueksi.


Kyvykkyyden kokemusta pääsemme kokemaan, kun teemme asioita, jotka hallitsemme ja saamme niissä aikaan tuloksia. Kehittyäksemme ja oppiaksemme uutta meidän pitää välillä käydä siellä kuuluisalla epämukavuusalueella. Jos kuitenkin vietämme aikaa pelkästään epämukavuusalueella koko ajan, se ei ole omiaan lisäämään kyvykkyyden ja sitä kautta hyvinvoinnin kokemustamme. Tavoitteena olisikin pikkuhiljaa puskea mukavuusalueen rajoja kauemmas ja kauemmas, jotta pystymme kokemaan enemmän ja enemmän onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Myös esihenkilöillä ja työkavereilla on palautteen antajana tärkeä rooli kyvykkyyden kokemuksen muodostumisessa.


Tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin on joillakin vahvempi, ja toiset taas tarvitsevat sitä luonnostaan vähemmän – kaikilla meillä kuitenkin on sisäänrakennettuna jonkinlainen inhimillisen yhteyden tarve. Työssä tätä voi toteuttaa yhtä hyvin työkavereiden, asiakkaiden kuin yhteistyökumppanienkin kanssa. Inhimilliset kohtaamiset ylipäätään ovat tärkeitä, mutta erityisen hyödyllistä olisi yhteenkuuluvuuden tunteen kehittyminen – tätä me-henkeä kannattaakin työyhteisöissä vaalia. Etätyöskentely asettaa omat haasteensa yhteyden kokemukseen; joillekin pelkästään verkossa tapahtuvat kohtaamiset eivät riitä. Työyhteisössä olisikin tärkeää ottaa huomioon sen jäsenten erilaiset yhteyden tarpeen tasot ja pystyä mukauttamaan toimintatapoja niin, että kaikki pystyisivät ainakin välillä toteuttamaan omaa sopivaa tasoaan.


Toteutuvatko nämä sinun työssäsi ja työpaikallasi? Mitä sinä voisit tehdä näiden hyvinvoinnin rakennuspalikoiden vahvistamiseksi omassa elämässäsi?


Mitä on hyvinvoinnin Aallto? Lue meistä lisää täällä.

26 views0 comments

Recent Posts

See All