Search
  • Johanna Tanhuanpää

Mitä pitää tietää ravintolisistä?

Ovatko ravintolisät lääkkeitä? Entä miksi joidenkin ravintolisien markkinoinnissa esitetään terveysväitteitä, ja kannattaako niitä syödä? Aalltovalmentaja pureutuu ravintolisien maailmaan kysymysten ja vastausten kautta.



Ovatko ravintolisät lääkkeitä?


Eivät ole. Ravintolisät ovat elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu täydentämään ruokavaliota.


Ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta ravintolisät usein kyllä muistuttavat lääkkeitä, sillä ne voivat olla esimerkiksi pillereitä, kapseleita, jauheita tai tippoja. Ne ovat silti elintarvikkeita, ja niitä koskee elintarvikelainsäädäntö. Ravintolisissä käytetyillä valmistusaineilla ei saa olla lääkkeellisiä vaikutuksia, eikä niillä lähtökohtaisesti myöskään saa esittää olevan sairauksien parantamiseen, lievittämiseen tai ennaltaehkäisemiseen liittyviä ominaisuuksia.


Valvotaanko ravintolisien turvallisuutta ja tehokkuutta?


Koska ravintolisät eivät ole lääkkeitä, niitä ei koske samanlainen ennakkovalvonta kuin lääkkeitä eikä niiden markkinoille tuomiseen tarvita erityisiä lupia. Eli mikään virallinen taho ei Suomessa testaa ravintolisien turvallisuutta tai tehokkuutta. Ravintolisien markkinoille tuomisesta tai olennaisesta koostumuksen muuttamisesta tulee kuitenkin Suomessa tehdä ilmoitus Ruokavirastolle. Se ei kuitenkaan mitenkään arvioi tuotteen koostumuksen tai pakkausmerkintöjen lainmukaisuutta – kyse on enemmänkin siitä, että Ruokavirastolla on olemassa tieto siitä, mitä ravintolisiä Suomessa myydään ja kuka mistäkin tuotteesta on vastuussa. Ravintolisien turvallisuudesta ja pakkausmerkintöjen oikeellisuudesta vastaavat niiden valmistajat sekä markkinoijat, myyjät ja maahantuojat.


Ravintolisät ovat elintarvikelainsäädännön alaisia, ja niitä valvovat Suomessa kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset. Jos johonkin ravintolisään liittyen ilmenee ongelmia eli on aihetta epäillä tuotteen olevan terveydelle haitallinen tai jos tuotteesta annetut tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä, puuttuvat valvontaviranomaiset tuotteen myyntiin. Koska ennakkovalvontaa ei ole, kannattaa ravintolisiä käyttävän itse myös perehtyä siihen, mitä tuote sisältää ja mistä se on peräisin. Tuote- ja raaka-aineväärennöksiä tapahtuu – varminta on valita jonkin kotimaisen toimijan tuotteita.


Miksi joidenkin ravintolisien markkinoinnissa esitetään terveysväitteitä?


Terveysväitteellä tarkoitetaan väitettä, jossa todetaan, esitetään tai annetaan ymmärtää, että elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai sen ainesosan ja terveyden välillä on yhteys. Terveysväitteitä voi Suomessa laillisesti ravintolisissä ja muissa elintarvikkeissa käyttää vain, mikäli väite on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) hyväksymä. Lähtökohtana on, että väitteiden taustalla tulee olla riittävän vahva tieteellinen näyttö, ja se tulee hyväksyttää etukäteen ennen kuin väitettä voi käyttää.


Hyväksyttyjä ja hylättyjä terveysväitteitä voi selata EFSA:n tietokannasta. Terveysväitteet voivat liittyä joko sairauden riskitekijöiden vähentämiseen tai olla ns. toiminnallisia väitteitä. Ne ovat väitteitä, jotka kuvaavat elintarvikkeen tai sen ainesosan vaikutusta kasvuun, kehitykseen, elimistön toimintaan, psykologisiin toimintoihin, käyttäytymiseen tai painonhallintaan. Suurin osa hyväksytyistä terveysväitteistä on nimenomaan toiminnallisia väitteitä.


Alla on muutamia esimerkkejä terveysväitteistä, joita on sallittua käyttää, mikäli tuotteessa on EFSA:n määrittelemä määrä väitteessä yksilöityä ainetta ja se täyttää muutoinkin komission asetuksen vaatimukset. Terveysväitteistä voit lukea lisää Ruokaviraston sivuilta.

  • Sairauden riskitekijän vähentämistä koskeva väite: Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan/vähentävän veren kolesterolia. Korkea kolesteroli on sepelvaltimotaudin kehittymisen riskitekijä.

  • Sairauden riskitekijän vähentämistä koskeva väite: Kasvisterolien ja kasvistanoliesterien on osoitettu alentavan/vähentävän veren kolesterolia. Korkea kolesteroli on sepelvaltimotaudin kehittymisen riskitekijä.

  • Sairauden riskitekijän vähentämistä koskeva väite: Kalsium auttaa vähentämään luumassan mineraalipitoisuuden alenemista vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Luumassan matala mineraalipitoisuus on osteoporoottisten luunmurtumien riskitekijä.

  • Toiminnallinen väite: Sinkki edistää normaalia hiilihydraattiaineenvaihduntaa.

  • Toiminnallinen väite: C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän toiminnan pysymistä normaalina raskaan liikunnan aikana ja sen jälkeen.

  • Toiminnallinen väite: EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa.

  • Toiminnallinen väite: DHA edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina.


Kannattaako ravintolisiä syödä?


Ravintolisillä on oma paikkansa ja tarkoituksensa, ja se on ruokavalion täydentäminen ja boostaaminen. Ravintolisillä ei ole kuitenkaan tarkoitus korvata monipuolista ruokavaliota eikä niistä kuulu saada merkittäviä määriä energiaa.


Lähtökohtaisesti elimistön tarvitsemat ravintoaineet olisi aina parasta saada suoraan ruokavaliosta. Voi kuitenkin olla, että ruokavalio ei syystä tai toisesta ole riittävän monipuolinen, ja silloin tilannetta voidaan paikata ravintolisillä. Esimerkiksi ruoka-aineallergiat ja erityisruokavalion noudattaminen voivat olla hyviä syitä käyttää ravintolisiä. Myös esimerkiksi aktiiviliikkujilla saattaa olla haasteita saada riittävästi energiaravintoaineita treenien tehoon, määrään, kestoon ja ajoitukseen suhteutettuna.


Ravintolisiä ei kuitenkaan kannata alkaa käyttää sattumanvaraisesti, fiilispohjalta tai siksi, että joku influensseri suositteli niitä. Sen sijaan kannattaa muodostaa perusteltu käsitys omasta ravintoaineiden saannistaan esimerkiksi ruokapäiväkirjan tai verikokeiden perusteella – silloin pystyy tunnistamaan, voisiko itse hyötyä jostakin ravintolisästä.


Alla on muutama tärppi siitä, mitkä ravintolisät voisivat olla – toki riippuen juuri sinun tilanteestasi – ihan hyvä lisä ruokavalioon.

  • Suomessa D-vitamiinilisää tulisi käyttää ainakin talvikuukausina. D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana, eniten kesäkuukausina, mutta sen saanti ei useimmilla ole Pohjolan pimeydessä riittävää. Suositeltu saanti aikuisilla on 10 µg/vrk.

  • Kasvisruokavaliota noudattavien voi olla syytä täydentää ruokavaliotaan B12-vitamiinilla, sillä sen tärkeimmät saantilähteet ovat liharuoat, maitovalmisteet ja kalaruoat. Suositeltu saanti aikuisilla on 2 µg/vrk.

  • Jos ruokavalio ei sisällä riittävästi maitotuotteita, voi olla paikallaan käyttää kalsiumvalmistetta. Kalsiumia saa myös muista kuin maitotuotteista, mutta sen imeytyminen ei aina ole yhtä hyvää. Suositeltu saanti aikuisilla on 800 mg/vrk.

  • Jos ruokavalio sisältää niukasti rasvaista kalaa ja muita omega 3 -rasvahappojen lähteitä, voi olla paikallaan ottaa niitä esimerkiksi kalaöljyvalmisteista. Omega 3 -rasvahapoille ei ole määritelty virallista suositeltua päiväsaantia. Ne ovat kuitenkin elimistölle välttämättömiä rasvahappoja, eikä elimistö pysty valmistamaan niitä itse, eli ne täytyy saada ruokavaliosta.

  • Jos on runsaat kuukautiset, ollut raskaana tai harrastaa paljon kestävyysliikuntaa, voi olla tarpeen käyttää rautavalmistetta. Suositeltu saanti aikuisilla naisilla on 15 mg/vrk ja miehillä 9 mg/vrk.


Ravintolisistä voit lukea lisää esimerkiksi Ruokaviraston sivuilta.

19 views0 comments

Recent Posts

See All