Mitä kestävyydestä pitäisi ymmärtää

Kestävyyden ymmärtäminen on erityisen kiinnostava aihe, sillä se opettaa meitä tiedostamaan, kuinka kehomme ja aivomme käyttävät energialähteitä. Se auttaa myös oivaltamaan, kuinka voimme kontrolloida käytettävissä olevia energialähteitä.



Miksi kaikkien pitäisi harjoitella kestävyyttä?


On selvää, että kestävyysharjoittelu on elintärkeää keholle ja aivoille. Kestävyysharjoittelulla tarkoitetaan sykkeen nousemista normaaleista tasoista yli kymmenen minuutin ajaksi. Harjoittelun ei kuitenkaan tarvitse olla rankkaa, esimerkiksi kovatehoista juoksua, vaan usein jo reipas kävely riittää.


Kestävyysharjoittelu parantaa useita osa-alueita kehossa ja aivoissa. Esimerkiksi sen, että meidän aivomme jaksaa työskennellä pidempiä aikoja, suorittaa keskittynyttä työtä, oppia uutta ja niin edelleen. Kognitiiviset kykymme siis paranevat, ja stressikin laskee alemmalle tasolle kuin mitä se oli ennen harjoittelua.


Useat keinot luoda energiaa, eli atp:tä


Tärkein asia ymmärtää energiantuotannosta kehossa, on ymmärtää miten atp (adenosiinitrifosfatti) toimii. Atp:tä tarvitaan eri rasituksissa: kykymme ajatella, puhua, kävellä ja juosta ovat kaikki atp:n sidonnaisia. Atp ja mitokondrio ovat organelleja, jotka elävät soluissa. Mitokondriot tuottavat atp:tä soluhengityksellä. Useita asioita voidaan muuntaa atp:ksi. Rasvasta tulee rasvahappoja, leivästä tulee glukoosia, myös nämä tulee muutetuksi solussa atp:ksi. Lihakset ja hermosolut käyttävät energialähteitä tuottaakseen atp:tä.


Esimerkkinä: Jos näet auton tien laidassa pysähdyksissä, se pitäisi työntää taas vauhtiin. Käytät pääasiallisena energianlähteenä fosforikreatiinia (käytetään lyhyissä suorituksissa) ja sen jälkeen alat käyttämään glukoosia (joka on siis hiilihydraattia, sokeria veressä). Mikäli vielä jatkat auton työntämistä tai jatkat opiskelua tai kirjan lukemista, käytät seuraavaksi glykogeenia, joka tulee maksasta. Tämän jälkeen sinulla on vielä rasvoja rasvakudoksessa (vaikka olisi vähän rasvaa kehossa, voit käyttää rasvoja rasvakudoksesta).


Kestävyysharjoittelu parantaa useita osa-alueita kehossa ja aivoissa.

Ruokavaliosta tai dieetistä huolimatta kehollasi on kyky käyttää fosforikreatiinia, glukoosia, glykogeenia ja rasvoja, ja jos olet ketogeeninen myös ketooneja. Näistä saat energiaa rasituksiin. Kuitenkin, jotta voit käyttää näitä muotoja energiaksi, tarvitset happea. Happi ei ole polttoainetta mutta se saa polttoaineet palamaan. Jotta pysyisit liikkeellä, tarvitset siihen siis energiaa ja happea.


Energian ja hapen lisäksi on viisi pääasiallista kategoriaa, jotka laittavat meidät liikkumaan ja auttavat jaksamaan. Neuronit (hermosolut), lihakset, veri (aineet veressä), sydän ja keuhkot. Nämä viisi asiaa voivat toimia myös rajoittavina tekijöinä suorituskyvylle.


Miten ja miksi luovutamme suorituksessa?


Mikä siis saa sinut jatkamaan pitkiä aikoja väsymyksestä huolimatta? Oli se sitten juoksemista, uintia tai opiskelua. Mistä on kiinni, luovutammeko nopeasti vai pystymmekö jatkamaan väsymyksestä riippumatta? Mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka saavat meidät lopettamaan juoksun tai tuntemaan itsemme laiskaksi? Mietimme yleensä ensimmäisenä tahdonvoimaa, mutta mitä on tahdonvoima oikeasti?


Meidän kyky jatkaa ja halu luovuttaa on kiinni meidän korviemme välissä olevasta potentiaalista. Se ei tarkoita, etteikö meidän keho olisi osallisena, vaan että meidän hermosolumme ovat kriittisen tärkeitä kyvylle jatkaa väsymyksestä huolimatta.



Meillä on useita tärkeitä hermosoluja. Aivoissa on hermosoluja, jotka kehottavat menemään ulos ja tekemään sen juoksulenkin. Toinen hermosolualue antaa meille rohkeutta ja kykyä jatkaa sitä juoksua. Tämä alue on joukko neuroneja aivorungon takana, jotka sammuessaan aiheuttavat luovuttamisemme. Neuronit erittävät epinefriiniä (adrenaliinia). Aina kun teemme jotain rasittavaa, tuotamme adrenaliinia. Jopa ollessamme hereillä, tuotamme jatkuvasti adrenaliinia (tästä vastaa locus coeruleus). Jos stressiä erittyy enemmän, se tuottaa adrenaliinia aina lisää korreloiden stressin määrään, jotta pystymme jatkamaan suoritusta. Meillä on myös hermosolualue (glia), joka pysäyttää tekemisen ja sanoo ei enää adrenaliinia. Lisäksi meillä on neuronit, jotka yhdistyvät meidän lihaksiin ja kontrolloivat niitä.


Syy miksi luovutamme on harvoin siitä kiinni, että kehomme luovuttaa. Mieli luovuttaa. Ei tietenkään kannata jatkaa loukkaantumiseen asti, mutta on tärkeää tiedostaa että hermosolut vaikuttavat meidän jatkamiseen. Sanonta, että urheilu on 90 prosenttia mielestä kiinni ja 10 prosenttia fyysisestä suorituskyvystä kertoo vain siitä, että ei ole ymmärrystä taustalla olevasta biologiasta. Se on joko mentaalista tai fyysistä, kaikki on hermosoluista kiinni. Se on 100-prosenttisesti hermostosta johtuvaa, eli hermosoluista kiinni. Tahdonvoima on siis neuronien toimivuutta hermostossa, meidän kykyä alustaa polttoaineita energiaksi neuroneissa.


Vastatakseni kysymykseen mikä saa meidät jatkamaan ja kestämään: meillä on keskushermosto, joka päättää voimmeko jatkaa vai pitäisikö lopettaa. Keskushermosto tekee päätöksen luovuttamisesta sillä perusteella, voiko käynnissä oleva suoritus vaarantaa homeostaattista tilaa ja täten esimerkiksi aiheuttaa vahinkoa sydänlihakseen.


Mitä hermosolut tarvitsevat, jotta pystyvät jatkamaan, mitä ne tarvitsevat kestämiseen?


Tarvitset energiaa, jotta neuronit toimivat. Neuronit tarvitsevat seuraavia makrokivennäisaineita: suolaa, siis kaliumia ja natriumia (molemmat tärkeitä veren suoloja), joita saa vihanneksista ja hedelmistä. Ne tarvitsevat myös magnesiumia, jota on esimerkiksi täysjyväviljatuotteissa ja kalassa.


Syy miksi luovutamme on harvoin siitä kiinni, että kehomme luovuttaa. Mieli luovuttaa.

Hermosolut tarvitsevat myös glukoosia eli hiilihydraattia (verensokeria), ellet ole ketooseissa. Jotta voit liikkua ketooseilla, täytyy olla varma, että keho on täysin ketoaineille adaptoitunut. Tarvitset näitä kaikkia, jotta voit pitää aivot tehokkaina.

Mitä lihakset tarvitsevat?


Korkeatehoisissa, sekunneista jopa minuuttiin kestävissä suorituksissa lihakset sitouttavat energiaa ensimmäisenä fosforikreatiinista. Se on energialähde, joka poltetaan lihaksista. Sitten glykogeenia, joka on varastoitunutta hiilihydraattia lihaksissa. Se myös palaa tuottaakseen energiaa. Jos käännät kyynärvartta ylöspäin, jolloin hauiksesi aktivoituu, niin silloin poltetaan energiaa atp:n tuottamiseksi. Lämpötilalla on myös vaikutusta lihasten toimintakykyyn ja kykyyn tuottaa atp:tä.


Veressä sijaitsevat ainesosat


Veressä sijaitsevien ainesosien avulla voidaan myös tuottaa energiaa. Veressä meillä on glukoosia, eli kirjaimellisesti verensokeria, joka kelluu ympäriinsä. Jos olet paastonnut esimerkiksi kolme päivää, niin silloin verensokeria ei ole saatavilla. Kun verensokeri on loppunut, rasvat mobilisoituvat verenkiertoon ja voit polttaa verenkierrossa sijaitsevia rasvoja. Happea verenkierrossa voit myös käyttää energiantuottoon.


Sydän ja keuhkot


Sydän on tärkeä, sillä mitä enemmän sydän voi liikuttaa verta, sitä enemmän voi liikuttaa happea. Tällöin on saatavilla enemmän energiaa, mikä tekee liikkumisesta ja ajattelemisesta helpompaa. Sydän on tärkeä, jotta lihakset ja aivot voivat työskennellä.


On myös erittäin tärkeää, että keuhkot toimivat, sillä täytyy olla jokin komponentti joka vie happea eteenpäin. Happi puolestaan on tärkeää, jotta hiilihydraatit ja rasvat voidaan muuttaa energiaksi.


Lopuksi


Tässä oli eriteltynä erilaisia solutyyppejä (neuronit, lihakset), jotka tekevät yhteistyötä jotta voit juosta kovempaa ja pidempään. Lisäksi erittelimme erilaisia polttoaineita hermosoluille, lihaksille ja verelle. Sydän ja keuhkot auttavat kuljettamaan happea ja energiaa edellä mainituille. Tämän lisäksi on maksa, jossa on varastoituneita hiilihydraatteja, jos on tarvetta niille.


Tässä kohtaa voitaisiin kysyä, mitkä näistä tekijöistä voivat rajoittaa suorituskykyä? Tai mitä voisimme tehdä lisää hermosolujen, lihasten tai veren kanssa? Mitä voimme tehdä sydämen tai keuhkojen kanssa? Jotta siis saisimme niistä enemmän energiaa mentaaliseen ja fyysiseen suorittamiseen, lisää, pidemmälle ja tehokkaammin. Se vaatii kokonaan oman postauksensa, joten palataan siihen muutaman viikon päästä.

43 views0 comments