Search
  • Johanna Tanhuanpää

Mitä on hyvä kunto?

Hyvä kunto voi tarkoittaa erilaisia asioita riippuen siitä, mitkä ovat liikkujan tavoitteet. Maratonia ei kenenkään tarvitse juosta, ellei niin halua, mutta terveyskunnon kehittäminen on hyväksi jokaiselle.



Tarkoittaako hyvä kunto sitä, että pystyy juoksemaan maratonin tai nostamaan salilla kovan määrän rautaa? Vai tarkoittaako se sitä, että pysyy terveenä ja toimintakykyisenä arjessa?


Hyvä kunto voi itse asiassa tarkoittaa kumpaa tahansa edellä mainituista asioista – voidaan puhua joko fyysisestä kunnosta tai terveyskunnosta. Fyysisellä kunnolla tarkoitetaan hyvää fyysistä suorituskykyä, erityisesti kestävyyttä ja lihasvoimaa. Terveyskunto taas pitää sisällään esimerkiksi riittävän matalan verenpaineen, hyvät veren kolesteroliarvot, ihannepainon, tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ja nivelten liikkuvuuden.


Miten terveyskuntoa kehitetään?


Kun liikkumisen tavoitteena on parempi fyysinen kunto, puhutaan yleensä kuntoliikunnasta. Kun taas ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveyskunto, puhutaan terveysliikunnasta. Maratonia tai saliennätyksiä ei kenenkään tarvitse lähteä tavoittelemaan, ellei sitä halua, mutta terveyskunnon edistäminen on meille kaikille hyväksi. Miten sitten tulisi liikkua, jos terveyden edistäminen on päätavoite?


Yksi vastaus tähän löytyy UKK-instituutin julkaisemista terveysliikuntasuosituksista. Suosituksen mukaan aikuisille terveyden kannalta riittävä viikoittaisen liikkumisen määrä olisi kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa sekä tunti ja vartti rasittavaa liikkumista TAI kaksi ja puoli tuntia reipasta liikkumista. Rasittava liikkuminen tarkoittaa sellaista, jossa selkeästi hengästyt niin, että puhuminen ei puuskuttamatta onnistu. Reipas liikkuminen taas on sellaista, jonka aikana pystyt hengästymisestä huolimatta puhumaan.


Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä hankalammaksi terveysliikuntasuositusten saavuttaminen näyttää muodostuvan.

Näiden lisäksi olisi hyvä mahdollisimman usein liikkua kevyesti arjessa – käydä kävellen kaupassa, käyttää portaita hissin sijaan ja tehdä vaikka pihatöitä. Paikallaanoloa ja erityisesti istumista kannattaisi tauottaa niin usein kuin suinkin voi, ja palauttavan unen riittävästä saamisesta on huolehdittava.


Liikutko sinä terveytesi kannalta tarpeeksi?


Melko harva suomalainen aikuinen tekee niin. THL:n toteuttaman FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan 39 prosenttia suomalaisista miehistä ja 34 prosenttia naisista liikkui edellä esiteltyjen terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Erityisesti lihaskuntoliikunnan osalta petrattavaa löytyy, sillä kestävyysliikuntaa koskevaan osaan suosituksista ylsi noin puolet sekä miehistä että naisista.


Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä hankalammaksi terveysliikuntasuositusten saavuttaminen näyttää muodostuvan; alle 30-vuotiaista nimittäin yli puolet raportoi liikuntaa terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Sen jälkeen ruuhkavuodet iskevät ja erityisesti naisilla liikunnan väheneminen on melko suurta; 30–39-vuotiaista naisista enää 38 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia saavuttaa terveysliikuntasuositukset.


40–49-vuotiailla naisilla osuus pysyi edelleen 38 prosentissa ja miehillä se tipahti lähes tasoihin, 40 prosenttiin. 50–59-vuotiaana ja 60–69-vuotiaana naiset ja miehet olivat vuonna 2017 terveysliikuntasuositusten saavuttamisen osalta melko tasoissa 30 prosentin tuntumassa. Sitä vanhemmissa ikäryhmissä ero jälleen kasvoi niin, että selkeästi useampi mies saavutti terveysliikuntasuositukset kuin nainen.


Kuva 1. Terveysliikuntasuosituksen saavuttaminen (lähde: THL, FinTerveys 2017 -tutkimus)


Vapaa-ajan liikuntaa joko kuntoilu- tai kilpailutarkoituksessa harrastaa miehistä 34 prosenttia ja naisista 26 prosenttia. Eniten harrastetut liikuntamuodot aikuisväestössä vuonna 2017 olivat kävely ja kotiaskareet, joiden oheen liikettä kertyi myös esimerkiksi portaiden noususta. Useita kertoja viikossa tai päivittäin harrastettuja kuntoliikuntamuotoja tutkimuksessa olivat mm. kuntosali- ja voimaharjoittelu, juoksu ja hölkkä, sekä tanssi- ja ryhmäliikuntalajit. Myös pyöräily oli hyvin suosittua. Kuntosali- ja voimaharjoittelu olivat erityisen suosittuja nuorimmassa 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas hyötyliikunta kuten piha- ja puutarhatyöt olivat suosittuja vanhemmissa ikäryhmissä.


Työmatkaliikunta on miehillä yleisempää alle 40-vuotiailla kuin sitä vanhemmilla – naisilla puolestaan työmatkaliikunta on yleisempää 40–59-vuotiailla kuin alle 40-vuotiailla.


Kuva 2. Liikunnallisesti aktiivisten suomalaisten osuus (lähde: THL, FinTerveys 2017 -tutkimus)

34 views0 comments

Recent Posts

See All