Miten stressi vaikuttaa meihin?

Tutkimusten mukaan isoja määriä sisältävä jatkuva kortisolin eritys aiheuttaa terveysongelmia sekä haittoja aivoissamme. Kortisolilla on kehossamme suuri rooli stressitilanteissa. Ihmisen huomatessa vaaratilanteen, aivot lähettävät käskyn lisämunuaiselle, jonka kuori aloittaa kortisoli- ja adrenalinin tuotannon. Kortisolista muodostuu ongelma vasta, kun stressiä on jatkunut riittävän pitkään tai stressi muuttuu jatkuvaksi olotilaksi.



Kortisoli vaikuttaa aivoissa mantelitumakkeen toimintaan kiihdyttävästi ja yliaktiivinen mantelitumake aiheuttaa meille esimerkiksi ahdistuneisuuden tunnetta. Mantelitumake myös säätelee tunnereaktioiden muistamista ja käsittelyä. Tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Vastakohtana kortisoli vähentää hippokampuksen aktiivisuutta. Hippokampuksen ollessa vastuussa aivojen muistitoiminnoissa, oppimisesta sekä stressinhallinnasta on selvää, että pitkittynyt stressi aiheuttaa ongelmia kyseisiin osa-alueisiin. Tästä voi lähteä negatiivinen kierre käyntiin, sillä jos stressinhallinta on heikentynyt ja stressiä tulee entiseen malliin tai jopa enemmän, niin palautuminen voi olla erityisen vaikeaa. (A. Langballe 2019)


Stressissä on aina kyse siitä, että jokin ympäristön asettama vaatimus ylittää oman kapasiteetin.

Kaiken lisäksi kortisoli kutistaa otsalohkoa, joka häiriintyy myös esimerkiksi nyrkkeilyssä tai iskuja sisältävissä urheilulajeissa. (Clancy 2006) Tällöin reaktiot sosiaalisissa tilanteissa muuttuvat, koska otsalohko säätelee ihmisten kykyä keskittyä ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. (Snyder 2021) Lisäksi olet saattanut ajoittain huomata esimerkiksi rasittavan ja stressaavan työpäivän jälkeen, että olosi on vetämätön ja koet haasteita saada pienimpiäkin askareita hoidetuksi. Tämä voi hyvinkin johtua siitä, että stressi vähentää tahdonvoimaa sekä kykyä tehdä päätöksiä. Otsalohkon pienentyessä myös tahdonvoima heikentyy jatkuvasti. Kaiken kukkuraksi mielialat voivat vaihdella nopeasti ja tunnetilat voivat olla voimakkaita. Esimerkiksi ruuhkassa saatat olla kärsimätön tai kokea ärsyyntyneen tunteita voimakkaammin kuin yleensä. Samaten keskittyminen vaikeutuu ja esimerkiksi liikenteessä saattaa olla haasteita turvalliseen ajoon. (A. Langballe 2019)


Mikäli tasapaino stressin ja palautumisen välillä menetetään, vaikutukset terveydessä alkavat ilmetä päivien, viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa. Näitä terveydellisiä vaikutuksia voi olla lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sydämen vajaatoiminta. Kohonnut verenpaine voi lisätä vaaraa aivoverenkiertohäiriölle ja altistaa sepelvaltimotaudille. (Hiss 2021) Insuliiniherkkyyden heikkeneminen, (eli ongelmat verensokerin kontrolloinnissa), usein insuliiniresistenssi on ensimmäinen merkki kakkostyypin diabeteksesta. (Duodecim Käypä hoito-suositus 2020) Keskivartalolihavuuden lisääntyminen, joka on haitallista viskeraalisen rasvan vuoksi ja useita muita terveydellisiä haittoja. (How stress affects brain and body n.d.)


Mistä stressi kumpuaa ja miten selviytyä stressistä voittajana?


Stressissä on aina kyse siitä, että jokin ympäristön asettama vaatimus ylittää oman kapasiteetin. Muodostuu tilanne, jossa ihminen ei koe selviytyvänsä tilanteesta. Kykenemättömyys voi johtua kognitiivisesta tilasta, esimerkiksi työntekijän matemaattinen osaaminen on riittämätöntä. Tällöin työntekijä kokee stressiä itse ongelmanratkaisu hetkellä, mutta voi myös syntyä pelko kyseisiä tilanteita kohtaan, joka aiheuttaa stressiä jatkuvasti. Ihmiselle siis riittää ainoastaan ajatus vaatimuksen ja osaamisen epäsuhdasta stressitilan syntymiseen. Etenkin jos tulee kiire, voi ympäristö asettamat liialliset vaatimukset olla viimeinen tippa täydelle hallinnan menettämiselle. Ihminen voi esimerkiksi olla myös terveydentilansa vuoksi vailla energiaa suoriutua tehtävistä. Mikäli ihminen selviää kiireestä tai haasteista huolimatta, se ei vielä ole stressiä. (Keltikangas-Järvinen 2008)


Tärkeää olisi löytää selviytymiskeinot jotka palauttavat tasapainotilan. (Keltikangas-Järvinen 2008) Kokeile seuraavia asioita:

  • Yritä parantaa elämänhallintaa, esimerkiksi vähentämällä huonoja tapoja tai parantamalla aikatauluttamista.

  • Muuta asioita, jotka aiheuttavat sinulle stressiä, keinoja voi olla vastuun vähentäminen, ongelmien välttäminen tai ajattelumallien muuttaminen stressin aiheuttajaa kohtaan positiiviseksi.

  • Mikäli huomaat usein ajattelevasi pahinta mahdollista, lopeta se ja tee asioita, jotka vievät ajatukset muualle. Yritä hyväksyä asiat, joihin et voi vaikuttaa.

  • Mikäli elämässäsi on haasteita, on tärkeää silti pitää kiinni itseäsi miellyttävistä askareista ja rentoutua itselle parhaalla tavalla.

  • Liikkuminen on taattu tehokeino stressin negatiivisten vaikutusten vähentämiseen ja stressin selättämiseen. Tehostat vaikutusta entisestään, kun teet sitä luonnossa. (Hiss 2021)

  • Pidä kiinni unirutiineista, ja liikkumalla parannat myös unen laatua. (Hiss 2021)

  • Rentouta lihaksiasi, esimerkiksi hieronnalla tai venyttelemällä.

  • Lisäksi meditoi usein, sillä tämä parantaa myös untasi ja vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta. (Hiss 2021)

  • Yritä aina syödä terveellisesti ja monipuolisesti.

  • Vahva sosiaalinen tuki parantaa positiivisia tunteita ja vähentää negatiivisia.

  • Hyvä fyysinen ja henkinen kunto vähentävät stressin kielteisiä vaikutuksia.

(healthy ways to handle life`ś stressors, 2019)



Lähteet:


American psychological association, 2019: healthy ways to handle life's stressors. American psychological association -yhdistys, marraskuu 2019. https://www.apa.org/topics/stress/tips. Viitattu 4.5.2021


A.Langballe 2019: Liiallinen kortisolin eritys aiheuttaa tuhoa elimistössä. Kuntoplus -verkkolehti, elokuu 2019. https://kuntoplus.fi/terveys/stressi/liiallinen-kortisolin-eritys-aiheuttaa-tuhoa-elimistossa. Viitattu 4.5.2021.


Clancy Frank 2006: The connection between boxing and brain injury. Brain&Life -verkkolehti, maaliskuu/huhtikuu 2006. https://www.brainandlife.org/articles/head-blows-from-boxing-can-cause-dementia-and-alzheimers-can/. Viitattu 4.5.2021


Duodecimin Käypä hoito -suositus: tyypin 2 diabetes. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 18.05.2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50056. Viitattu 4.5.2021


Hiss 2021: 4 things that happen to your brain when you're stressed -verkkolehti, maaliskuu 2021. https://www.thehealthy.com/mental-health/stress/effects-of-stress-brain/. Viitattu 4.5.2021


Keltikangas-Järvinen Liisa: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY 2008.


Snyder 2021: 5 surprising ways that stress affects your brain. Verywellmind -verkkolehti, huhtikuu 2021. https://www.verywellmind.com/surprising-ways-that-stress-affects-your-brain-2795040. Viitattu 4.5.2021


University of Wisconsin-Madison, n.d.; How stress effects brain and body -uutispalvelu, n.d.

https://farms.extension.wisc.edu/farmstress/how-stress-affects-brain-and-body/. Viitattu 4.5.2021

53 views0 comments

Recent Posts

See All