Search
  • Johanna Tanhuanpää

Miten suomalaiset syövät?

THL:n koostama FinRavinto 2017 -tutkimus antaa näköalan siihen, miten me suomalaiset keskimäärin syömme verrattuna ravitsemussuosituksiin. Ihan kaikki ei syömisen osalta meillä mene kuten Strömsössä.



Missä mättää eniten? Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta aikuisesta saa ravinnostaan liikaa suolaa. Naisista 86 % ja miehistä huikeat 98 % saa liikaa suolaa joka päivä. Suolan saantisuositus on alle 5 g/vrk – naisilla keskimääräinen saanti oli FinRavinto 2017 -tutkimuksessa 6,4 g/vrk ja miehillä 8,7 g/vrk. Suolan suhteen siis melkein jokaisella olisi korjaamisen varaa. Suolan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sen vähentäminen ruokavaliossa voi auttaa esimerkiksi verenpaineen laskemisessa. Kohonnut verenpaine on globaalisti eniten sairastavuutta ja menetettyjä terveitä elinvuosia aiheuttava riskitekijä – ja suomalaisista aikuisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja noin miljoona käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Aikamoisia lukemia!


Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat keskeinen osa terveyttä edistävää ruokavaliota. Saamme niistä esimerkiksi tärkeitä suojaravintoaineita sekä ravintokuitua. Suurin osa suomalaisista aikuisista kuitenkaan ei syö tarpeeksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Puoli kiloa päivässä on tuttu hokema, mutta tosiasiassa aika harva saavuttaa sen. Naisista 22 % ja miehistä 14 % syö Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellun 500 g/vrk tai enemmän. Niiden syömiselle ei käytännössä ole ylärajaa, joten anna mennä vapaasti!


Sen sijaan syömme keskimäärin liikaa punaista lihaa ja prosessoituja lihavalmisteita. Ravitsemussuositusten mukaan niitä tulisi syödä enintään 500 g viikossa kypsänä lihana arvioituna. Kuitenkin suomalaisista miehistä 79 % ja naisista 26 % syö suosituksia enemmän punaista lihaa ja lihavalmisteita. Tässäkin erityisesti miehillä siis olisi petrattavaa. Saamme punaisesta lihasta toki hyvin proteiinia, rautaa ja B-vitamiineja, mutta myös tyydyttynyttä rasvaa ja erityisesti prosessoiduista lihavalmisteita myös suolaa ja natriumnitriittiä. Punaisen ja prosessoidun lihan runsaan käytön on myös todettu lisäävän riskiä sairastua suolistosyöpiin.


Puoli kiloa päivässä on tuttu hokema, mutta tosiasiassa aika harva saavuttaa sen.

Keskimäärin saamme ravinnostamme myös liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja. Tyydyttyneitä rasvahappoja tulisi suosituksen mukaan olla enintään 10 % ruokavalion kokonaisenergiasta. Kuitenkin naisista 94 % ja miehistä 97 % ylittää tämän suosituksen. Tyydyttynyttä rasvaa saamme FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan erityisesti maitovalmisteista ja liharuuista sekä ravintorasvoista. Onkin siis meille kaikille paikallaan tarkastella, millaisia rasvoja syömämme ruoka sisältää.


Saamme ravinnostamme liian vähän kuitua ja hiilihydraattia. Kuidun saantisuositus on 25–35 g/vrk. Naisista kuidun saannin suhteen alle suosituksen alarajan jää 76 % ja miehistä 67 %. Kuitu on tärkeää suoliston hyvinvoinnille, ja se auttaa myös painonhallinnassa ja kolesteroliarvojen hallinnassa. Tärkein kuidun lähde ovat täysjyväviljatuotteet, ja kuitua saa myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Näistä samoista ruoka-aineista saamme myös hiilihydraattia, ja senkin saanti jää suomalaisilla keskimäärin selkeästi alle suositusten. Naisista 69 % ja miehistä 73 % ei saa tarpeeksi hiilihydraatteja ravinnostaan. Hiilihydraatit ovat tärkeä energianlähde soluillemme, joiden riittävä saanti säästää proteiinien käyttöä tähän tarkoitukseen. Hiilihydraatit myös osallistuvat solujen väliseen viestintään sekä toimivat solujen rakenteellisina osina. Elimistömme tarvitsee hiilihydraatteja, joten hiilarikammo ei kannata!


Miten tilannetta voisi korjata?


Muistilistaksi jääkaapin oveen kelpaa hyvin suomalaisten ravitsemussuositusten tiivistys suositeltavista ruokavaliomuutoksista energiatasapainon ja terveyden edistämiseksi. Jos joku kohta on sinulla jo hallussa, voit onnitella itseäsi ja laittaa rastin ruutuun.


Kuva 1. Suositeltavat ruokavaliomuutokset (lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset)


Mistä tiedän, millä tolalla juuri minun ruokavalioni on?


Jos mietityttää, saako omasta ruokavaliosta liikkaa tai liian vähän jotain, on ainut varma keino sen selvittämiseksi ruokapäiväkirjan pitäminen. Se on jonkin verran työlästä, joten kovin pitkää seurantajaksoa ei kannata ainakaan alkuun ottaa. Toki jotkut pitävät myös jatkuvasti ruokapäiväkirjaa.


Ruokapäiväkirjan pitämiseen löytyy avuksi erilaisia mobiilisovelluksia. Yksi tutustumisen arvoinen paikka on myös THL:n ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Siellä voi tarkistaa eri ruoka-aineiden ja ruokien ravitsemuksellisen koostumuksen ja myös pitää ruokapäiväkirjaa.


46 views0 comments

Recent Posts

See All