Niklas Koskimies: ”Me kaikki voidaan olla vähän parempia versioita itsestämme”

Tässä juttusarjassa tutustumme ihmisiin ja ajatuksiin Aallton taustalla. Toimitusjohtaja Niklas Koskimies uskoo, että meillä kaikilla on mahdollisuus voida vähän paremmin.



Niklas Koskimies on toinen Aallton perustajista ja vastaa erityisesti projektikehityksestä ja siitä, että yritys pyörii halutulla tavalla. Hän ei rakenna pelkkää yritystä, vaan tähtäimessä on kokonainen hyvinvoinnin aalto. Siitä Aallton nimikin on lähtöisin. ”Ajateltiin, että kun hyvinvointi on tämmöinen nouseva trendi, niin sehän on tavallaan nouseva aalto, joka tulee sieltä”, Koskimies kertaa brändin taustoja. Sama asenne näkyy yrityksen luotsaamisessa. ”Minä en itse ole tärkeä, vaan se ajatus tässä on tärkeä”, hän toteaa, ja jatkaa: ”Me ollaan tekemässä hyvinvointia ihmisille.”


Hyvinvointi on Koskimiehelle aihe, josta on ollut helppo innostua. ”Ja on hienoa, että ollaan saatu asiakkaat innostumaan tästä samasta asiasta. Sitä varten me ollaan olemassa”, hän iloitsee. Jotta levollinen mieli ja hyvä olo voitaisiin saavuttaa nykypäivän kiireisessä maailmassa, siihen tarvitaan usein tukea myös työnantajalta. ”Sehän on luonnollinen jatkumo tälle asialle”, Koskimies pohtii. Siksi Aallton palvelut on suunnattu nimenomaan yrityksille.


Pitkät työpäivät eivät ole itsetarkoitus


”Meidän ei tarvitse enää ihannoida sellaista kulttuuria, jossa tehdään ympäri vuorokauden töitä”, Koskimies toteaa. Hän on huomannut, että uupumusta pidetään usein heikkouden merkkinä, vaikka todellisuudessa se kertoo liian suuresta tai pitkään jatkuneesta kuormituksesta.


Koskimies haluaa muutosta hyvinvointia laiminlyövään työkulttuuriin. Omaa terveyttä ei kannata uhrata työpaikan eteen. Hyvinvoinnin lisäksi kiireen ja pitkään venyvien työpäivien jalkoihin jää myös tuottavuus, sillä ylikuormittunut työntekijä ei pysty samaan suoritukseen, johon levänneenä pystyisi. Koskimies uskoo, että molempiin olisi mahdollisuus: palauttavaan vapaa-aikaan sekä töiden tehokkaaseen tekemiseen. Se vaatii kuitenkin ajattelun muutosta, välillä koko organisaatiossa.


”Ei voi olla hyvä tapa tehdä töitä, jos joutuu jatkuvasti tekemään ylitöitä”, Koskimies toteaa.


Oma suhtautuminen hyvinvointiin on elänyt ajassa


Nuorempana Koskimies harrasti aktiivisesti muun muassa kilpauintia. Uinti on edelleen tärkeä harrastus, mutta hyvinvoinnissa kiinnostaa myös sen mentaalinen puoli ja hyvinvoinnin tuomat mahdollisuudet. Kun pohja on kunnossa, esimerkiksi muistikin pelaa paremmin, ja pystyy suoriutumaan mentaalisesti haastavista asioista. ”Sitä kautta tulee tietty stressittömyys ja oman ajan hallinta”, Koskimies pohtii.


Noin neljä vuotta sitten Koskimiehen nuorin lapsi muutti omaan huoneeseen nukkumaan. Koskimiehen oma uni kärsi siitä, mutta yllätyksenä tuli silti, miten paljon huonosti nukutut yöt vaikuttavat omaan olotilaan. ”Alun perin ajattelin, että tämä on vain lyhyt aika, kyllä tästä selvitään. Mutta itsellä kroppa ei vain kestänyt”, Koskimies kertoo. Paino nousi, verenpaine nousi ja luova ajattelu hävisi. Töistä selvisi, mutta uusien projektien aloittamisesta tuli vaikeaa.


"Oon erittäin iloinen siitä, että meidän projektikehityksessä on onnistuttu luomaan oppiva kulttuuri."

Todellinen herätys tuli kuitenkin vasta lääkäristä, jonne Koskimies meni jatkuvien päänsärkyjen vuoksi. Lääkäri totesi, että eihän tämä päänsärky ilman unta mihinkään lähde. ”Sit kun sai nukkumisen järjesteltyä hieman paremmin nii kummasti rupes mieli virkistymään”, Koskimies muistelee.


Koskimies toivoo ihmisten ymmärtävän, ettei hyvinvointi ole pelkästään itseä varten. ”Työstressi näkyy helposti myös kotona, ja siksi stressinhallinta on varmasti myös läheisille tärkeää”, hän sanoo, ja jatkaa: ”Silloin voi itse olla paremmin tukenakin.”


Esimiehet voivat tukea yksilöä myös työn järjestelyssä


Koskimies uskoo, että työnantajien tulisi nykyistä paremmin huolehtia myös työntekijöidensä hyvinvoinnista, sillä työ ja vapaa-aika menevät nykyaikana iloisesti sekaisin. Jos työpäivä vie ajasta ja ajatuksista leijonaosan, niin Koskimiehen mukaan ei ole mitenkään kohtuutonta ajatella, että esimiesten tehtävä olisi tukea yksilöitä myös työn järjestelyssä.


Aalltossa töiden järjestely näkyy muun muassa niin, että mitään ei tarvitse muistaa. Tarvittaville tehtäville on olemassa systeemit, joiden ansiosta ei voi unohtaa mitään. Tällöin mieli on tyhjempi ja jää tilaa muille ajatuksille. Jos unohduksia tai virheitä sattuu, ne tunnustetaan, niistä opitaan, ja kehitetään systeemiä tarvittavilta osin. ”Oon erittäin iloinen siitä, että meidän projektikehityksessä on onnistuttu luomaan oppiva kulttuuri”, Koskimies sanoo. Sen ansiosta jokainen projekti sujuu aina edellistä paremmin.


Lisäksi on tärkeä muistaa, etteivät pitkäksi venyvät työpäivät tarkoita sankaruutta, vaan sen täytyy tulla muista asioista. “Yksilö voi tehdä tietyn määrän asioita oman hyvinvointinsa eteen”, Koskimies muistuttaa. Työkulttuuri lähtee toki yksilöistä, mutta johdolla on siihen suuri merkitys. Esimerkiksi työpäivien suunnittelu niin, ettei istuta vain kokouksesta toiseen, vaan aikaa jäisi riittävästi myös varsinaisten töiden tekemiseen, vaatii tietoista johtajuutta.

283 views0 comments