Search
  • Niklas Koskimies

Paremminpystymisen filosofiaa

Olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Meistä jokaisella on kuitenkin potentiaalia olla vielä parempi versio itsestämme.



Sinä olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Siinä riität meille. Me emme arvostele, me arvostamme. Olet meille tärkeä.


Jokainen meistä pystyisi kuitenkin olemaan parempi versio itsestään ja saada enemmän potentiaalistaan käyttöönsä. Oman potentiaalin hyödyntäminen tuntuu hyvältä. Se antaa enemmän läheisille ja työyhteisölle. ...ja siitä saa itse enemmän takaisin. Se ei ole päämäärä, vaan paremmin sujuva ihmisyyden prosessi.


Paremminpystyminen rakentuu kuuden osa-alueen varaan: aikaansaamisen, merkityksellisyyden, ihmissuhteiden, myönteisyyden, uppoutumisen ja elinvoimaisuuden.


Kun saamme enemmän asioita aikaan, koemme onnistuvamme. Voimme harjoitella tapoja, joilla pystymme saamaan enemmän asioita mielekkäässä järjestyksessä aikaan. Voimme ottaa käyttöön menetelmiä, jotka eivät kuormita meidän mieltämme, emmekä voi unohtaa asioita, kun niitä ei alunperinkään tarvitse muistaa. Viivan vetäminen tehtävälistalla olevan kohdan yli tulee olla palkinto, joka ruokkii hyvää itsetuntoa. Hallitsetko tekemiesi tehtävien kokonaisuuden?


Merkityksellisyys töissä syntyy pienistä asioista. Sen tulisi tuntua tarkoitukselliselta; se ei saa olla päämäärätöntä puurtamista. Sen pitää olla omien arvojen mukaista, ei niiden vastaista, ja palvella jotain suurempaa päämäärää, missiota. Sen pitää mahdollistaa oman itsensä toteuttaminen. Mitä töissäsi teet, mistä eniten pidät? Tiedätkö, mitä olet tekemässä ja miksi?


Paremminpystyminen rakentuu kuuden osa-alueen varaan: aikaansaamisen, merkityksellisyyden, ihmissuhteiden, myönteisyyden, uppoutumisen ja elinvoimaisuuden.

Ihmisinä olemme sosiaalisia eläimiä, jotka kaipaavat vuorovaikutusta. Toiset tarvitsevat enemmän yhteyksiä kuin toiset, mutta me kaikki tarvitsemme keskustelukumppaneita. On palattava perusasioiden äärelle, jääkö sinulta riittävästi aikaa tärkeimmille ihmisillesi? Onko sinulla ihmissuhteita, joista saat enemmän voimaa kuin ne maksavat niihin käytettyä energiaa?


Kun teemme älylliseti töitä oman kykymme ylärajalle, saatamme unohtaa ajankulun. Silloin saamme käyttää kaikki tietoisen mielemme kanavat yhteen asiaan ja kellon tikitys ei siihen enää mahdu. Uppoutuminen on onnellistuttava kokemus, jonka saavuttamisesta voi olla ylpeä. Flow’ta ei voi pakottaa, mutta sen syntymistä voi auttaa. Milloin sinä löysit mielenkiintoa exceleistä niin paljon, että unohdit lähteä lounaalle - ei kiireen takia, vaan siksi, että olit niin innoissasi? Jollet töissäsi, niin sitten vaikka maalatessasi, soittaessasi pianoa, tai vm. -68 corvetten hihnaa vaihtaesssasi?


Optimismi on ihmistä kannatteleva elämänasenne. Ei optimistit sen enempää tai vähempää hyviä sattumuksia kohtaa kuin pessimistitkään, mutta he saavat niistä paljon enemmän irti. Onnekkuus ei ole optimistien etuoikeus vaan optimistisen elämänasenteen seuraus. Näetkö sinä enemmän uhkia vai mahdollisuuksia ympärilläsi?


Elinvoimaisuus on hyvää fyysistä oloa. Se on sitä, että on vireä eikä väsytä. Kyseessä ei tarvitse olla alle kolmen tunnin maraton. Se ei ole fyysisesti mahdollista kuin harvoille. Riittää, että ei väsytä ihan koko aikaa. Väsyttääkö?


Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus. Se on enemmän kuin sairauden poissaoloa, se on hyvää mieltä ja suorituskykyä. Se on paremminpystymistä parhaimmillaan.


Lähdetään yhdessä polulle. Sinä parannat, me valmennamme. Löydetään yhdessä ne rutiinit, jotka ruokkivat hyvää kierrettä.


Hyvinvointia päivään - NK


Lisää aiheesta mm.


Fredrickson, B. L.; Losada, M. F. (2005). "Positive affect and complex dynamics of human flourishing". American Psychologist. 60 (7): 678–686. doi:10.1037/0003-066x.60.7.678. PMC 3126111. PMID 16221001.


Dunn, D. S.; Dougherty, S. B. (2008). "Flourishing: Mental health as living life well". Journal of Social and Clinical Psychology. 27 (3): 314–316. doi:10.1521/jscp.2008.27.3.314.

Horwitz, A. V. (2002). "Outcomes in the sociology of mental health and illness: Where have we been and where are we going?". Journal of Health and Social Behavior. 43 (2): 143–151. doi:10.2307/3090193. JSTOR 3090193.


Keyes C. L. M. Toward a science of mental health. In S. J. Lopez & C. R. Snyder (Eds.). Oxford handbook of positive psychology (pp. 89-95). New York: Oxford University Press.

(2001). Ask an expert: What is 'positive psychology'? Retrieved from http://archives.cnn.com/2001/fyi/teachers.tools/01/24/c.keyes/

Keyes 2002.


Henderson, G. E., & Brown, C. (1997). Glossary of Literary Theory. Retrieved from http://www.library.utoronto.ca/utel/glossary/Neo-Aristotelianism.html


Rasmussen, D. B. (1999). Human flourishing and the appeal to human nature. Social Philosophy and Policy, 16, 1-43.


45 views0 comments

+358 10 319 0871

Aallto Wellness Oy

c/o Terkko Health Hub
Haartmaninkatu 4 building 14

00290 Helsinki

  • Facebook
  • LinkedIn

©2020 by Aallto Wellness Oy