Uni on elämän eliksiiri

Riittävä lepo on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Hyvin nukutut yöt ennakoivat hyvää alkua päivälle, ja jatkuvasti liian lyhyeksi jäävät unet ovat puolestaan yhteydessä muun muassa erilaisiin terveysongelmiin. Oletko silti ikinä pohtinut unen merkitystä omassa arjessasi?


Nykyajan kiireen keskellä ei välttämättä ehdi pysähtyä pohtimaan unen merkitystä kovin syvällisesti. Univajeen kyllä huomaa mielialassa, mutta pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikeampi hahmottaa. Stressi on yksi suurimmista unenlaatua heikentävistä tekijöistä, ja uniongelmiin haetaan apua usein ihan liian myöhään. Kun apua vihdoin lähdetään hakemaan, ovat uniongelmat saattaneet jo kroonistua ja aiheuttaa ongelmia myös elämän muihin osa-alueisiin.


Mikä unesta sitten tekee niin tärkeän?


Uni tehostaa oppimista ja suorituskykyä


Uni on älykäs. Se löytää erilaiset kehitystarpeet ja kehittää niitä. Otetaan esimerkiksi muusikot; yhtenä päivänä he eivät pysty tiettyyn melodiaan, mutta seuraavana päivänä pystyvät. Tai urheilijat, jotka pyrkivät oppimaan liikeratoja. Hyvien unien jälkeen vaikeatkin liikeradat onnistuvat sutjakkaammin. Uni vahvistaa esimerkiksi oppimiskykyä, muistia, loogista päättelyä ja valintojen tekoa. Näitä ominaisuuksia vahvistamalla saadaan mahdollisesti useat ongelmat ratkottua nopeammin, ja työpäivä kuluu tehokkaammin.


Voisi sanoa, että uni on paras laillinen suorituskyvyn parantaja. Harjoittelulla päästään pitkälle, mutta mestariksi valikoidutaan hyvällä palautumisen optimoinnilla. Täytyy muistaa, että suuri osa kehityksestä tapahtuu levossa, ja juuri yöunen laatu sekä määrä ovat avain toteutuneeseen kehitykseen. Kun heräät, olet 20-30 prosenttia parempi taitojesi kanssa verrattuna harjoituksen päätökseen edellisenä päivänä.


Miksi syvä uni on tärkeää? Syvän unen aikana me otamme vanhaa informaatiota ja yhdistämme sen uuden tiedon kanssa, jota olemme oppineet. Näin luomme uusia yhteyksiä ja johtopäätöksiä. Tästä syystä hyvän unen jälkeen usein löydämme uusia ratkaisuja aiempiin ratkaisemattomiin ongelmiin. Otsalohko (osallistuu liikkeiden, tuoreen muistin ja tunteiden suunnitteluun) sammuu ensimmäisenä, jos emme ole saaneet tarpeeksi unta. Myös aivojen emotionaaliset keskukset (aivokuori hallitsee) kärsivät. Uni huoltaa psyykkistä terveyttä, ja hyvin nukutun yön jälkeen kykenemme hoitamaan sosiaaliset ja psykologiset haasteet levollisesti.


Mikäli koet syvän unen merkitykselliseksi, on Rem-unessa vielä lisää tärkeitä asioita. Rem-uni ei ainoastaan pilko informaatiota yhteen, vaan lisäksi se luo abstraktia yleisnäkemystä informaatiosta ja asettaa ne uuteen järjestykseen. Esimerkiksi kokenut lääkäri voi tehdä intuitiivisesti diagnoosin erinäisistä oireista vuosien työkokemuksella. Rem-uni pystyy tällaiseen ytimen oivaltamiseen vain yhdessä yössä. Luovan ratkaisun löytämiseen tarvitaan unien näkemistä sekä unien aikana tapahtuvien mielleyhtymien syntymistä.


Ihminen tarvitsee riittävästi lepoa


Tutkimusten mukaan vain alle prosentilla populaatiosta on geeni, joka mahdollistaa selviytymisen viiden tunnin yöunilla. Ihmiset, jotka nukkuvat vain neljästä viiteen tuntia yössä, syövät keskimäärin 200-300 extrakaloria päivittäin. Syynä on univajeesta johtuva kylläisyydestä viestivän leptiinihormonin vähentyminen. Uni ei ole pankki. Me emme voi varastoida unta viikonloppuisin viikkoa varten. Jos saa unta vain kuusi tuntia tai vähemmän, fyysinen suorituskyky alenee 30 prosentilla.


Syvän unen aikana käynnistyy niin sanottu jätevesisysteemi, joka puhdistaa aivoista päivän aikana kertyneet metaboliset toksiinit. Yksi näistä toksiineista on beeta-amyloidi, joka on vastuussa Alzheimerin taudin taustalla olevasta mekanismista. Eräässä tutkimuksessa vuonna 1983 tutkijat pitivät rottia hereillä viikkokausia yhteen mittaan. Rotat kuolivat unenpuutteeseen keskimäärin 15 vuorokaudessa. Myös ilman Rem-unta olleet rotat kuolivat mutta se vei keskimäärin 45 vuorokautta. Voidaan siis todeta, että unella on erittäin suuria vaikutuksia koko elimistömme terveyteen. Mikäli emme saa riittävästi unta, voi jo maalaisjärjellä päätellä, että sillä on yhtäläisyyttä lyhyellä aikavälillä erilaisiin terveysongelmiin ja pitkällä aikavälillä jopa kuolleisuuteen.


Voisi sanoa, että uni on paras laillinen suorituskyvyn parantaja.

Mikäli puhumme ja panostamme jo ravintoon ja liikkumiseen liittyviin seikkoihin, on aika ottaa myös uni erityiseen huomioon. Unella voi olla jopa suuremmat vaikutukset ja toisaalta uni on se taustavoima, joka auttaa myös syömään oikein ja liikkumaan riittävästi.


Entä sitten tuottavuus? Usein ajatellaan, että aika on suorassa yhteydessä työn tuloksiin, kyseessä on harhaluulo ja vielä kallis sellainen. Neljässä Amerikkalisessa suuryhtiössä tuotetun tukimuksen mukaan unenpuutteesta tuottavuuden menetykset maksoivat yli 3500 dollaria/hlö vuodessa, mikäli univaje oli erityisen suuri. Miksi emme siis arvosta enemmän työntekijöitä, jotka nukkuvat riittävästi?


Mistä unettomuus saattaa johtua?


Unettomuuden piiriin kuuluu useita alatyyppejä. Yhden jaottelun mukaan on kahdenlaista unettomuutta; vaikeuksia pysyä unessa ja nukahtamisen vaikeutta. Kroonisen unettomuuden yleisimmät laukaisijat ovat huolestuneisuus, tunteiden levottomuus ja ahdistuneisuus.


Iltaisin on aikaa ajatella kiireisen päivän jälkeen, mutta juuri silloin pitäisi myös saada unen päästä kiinni. Tällöin sympaattinen hermosto aktivoituu ja tästä seuraa sykkeen sekä veren virtauksen kiihtyminen ja kortisolin eli stressihormonin erittyminen. Ei siis mikään paras mahdollinen yhtälö. Verenkiertojärjestelmän rauhoittuu, kun vaivumme kevyeen uneen ja sitten syvään uneen, mutta levottomassa tilassa sydämen aktiivisuus estää siirtymävaiheen.


Tähän sopii vertauksena se, kun laitat läppärin kannen kiinni suljettuasi tietokoneen lepotilaan, ja palatessasi jonkin ajan kuluttua huomaat näytön olevan avoinna ja koneen toimintavalmiina. Yleensä syynä on se, että ohjelma on edelleen käynnissä, eikä tietokone pysty asettumaan lepoon.


On siis tärkeää muistaa, että päivän tekemiset tai tekemättömät asiat vaikuttavat suoraan yöunen laatuun. Oletko sinä miettinyt, mitkä voisivat olla sinun tapoja arjessa ja rutiineja ennen nukkumaanmenoa, jotta nukahtaminen ja levollinen nukkuminen tapahtuisivat mahdollisimman vaivattomasti?


Tekstissä on käytetty lähteenä Matthew Walkerin kirjaa “Miksi nukumme - Unen voima” (Tammi, 2019).

68 views0 comments