Välittäjäaineiden tasapaino

Välittäjäaineet ovat ikään kuin kehomme viestinviejiä. Suurimpien välittäjäaineiden tasapaino on oleellista terveytemme kannalta. Mutta mitä ne ovat, ja miten niiden tasapainoon voi vaikuttaa?



Tunnettuja välittäjäaineita on yli sata, mutta vain kourallinen niistä tekee suurimman osan työstä. Neljä näistä suurimmista välittäjäaineista ovat serotoniini, dopamiini, asetyylikoliini ja gaba. Nämä neljä ovat vastuussa esimerkiksi monista mielialahäiriöistä ja mahdollisista ongelmista muistissa ja keskittymisessä. Välittäjäaineiden tasapaino on tärkeää, mutta ongelmia voi olla vaikea lähteä korjaamaan, jos ei tiedä missä on menty metsään.


Välittäjäaineiden epätasapainon suurimmat aiheuttajat ovat krooninen stressi, huonolaatuinen ravinto, ympäristömyrkyt, alkoholi, nikotiini, kofeiini, sekä muut kemialliset piristävät tai päihdyttävät aineet.


Lisäksi epätasapainon aiheuttajia voivat olla piilossa olevat terveydelliset tekijät, kuten hormoniepätasapainot, krooninen tulehdustila, sokeritauti - diabetes, kilpirauhasen sairaudet ja geneettinen alttius välittäjäaineiden epätasapainolle. Ongelmien esiintyessä onkin viisasta ottaa yhteys lääkäriin.


Serotoniini – “onnellisuuden molekyyli”


Serotoniinia kutsutaan onnellisuuden molekyyliksi, koska se on niin oleellinen positiiviselle mielialalle. Vähäiset serotoniinitasot ovat yhteydessä yleisimpiin mielialahäiriöihin, kuten esimerkiksi masennukseen, syömishäiriöihin, unettomuuteen ja pakko-oireisiin häiriöihin.


Alhaiset serotoniinitasot oireilevat monin tavoin. Naiset kokevat yleensä enemmän mielialahäiriöitä ja mielihaluja hiilareille, kun taas miehet ovat impulsiivisempia ja juovat alkoholia liiallisesti. Muita oireita voivat olla esimerkiksi ahmiminen, ruoansulatuskanavan häiriöt, liiallinen valppaus, alhainen itsetunto, matala libido ja negatiivisuus.


Tryptophan on aminohappo, joka on serotoniinin esiaste ja rakennuspalikka. Sitä löytyy enimmäkseen kananmunista, kalasta ja meijeristä, eli näiden avulla voi kasvattaa omia serotoniinitasojaan. Odottamattomasti tryptophan ja serotoniinitasot laskevat kun syö proteiinia sisältävän aterian. Välillä olisikin hyvä syödä ateria, joka sisältää ainoastaan hiilihydraatteja ilman proteiineja, sillä se antaa tryptophanille mahdollisuuden liikkua aivoihin ja tehostaa serotoniinitasoja.


Serotoniinitasoja tehostavia ravinteita ovat muun muassa magnesium, omega-3 rasvahapot ja B-kompleksiset vitamiinit. Päivittäinen liikunta, riittävä uni ja auringonvalolle altistuminen nostavat myös serotoniinitasoja – sen lisäksi että ovat muutenkin meille hyödyksi.


Dopamiini – “motivaatiomolekyyli”


Dopamiini antaa energiaa ja keskittymiskykyä, jota tarvitset asioiden valmiiksi saattamiseen. Dopamiini on korvaamaton hyvälle motivaatiolle ja sillä on tärkeä rooli aivojen nautinto-palkinto -systeemissä. Dopamiinia erittyy, kun saavutat tavoitteitasi ja sinun tarpeesi tyydyttyvät. Mikäli olet hukannut elämänhalusi tai huomaat etsiväsi hyvää oloa itseäsi vahingoittavan käytöksen kautta, dopamiinitasosi voivat olla alhaiset. Myös apaattisuus, kyvyttömyys kokea nautintoa, vähäinen energia ja motivaatio sekä vähäinen libido voivat olla merkkejä matalasta dopamiinitasosta. Erilaiset riippuvuudet puolestaan saattavat kertoa siitä, että saat dopamiinia liikaa.


Dopamiini on korvaamaton hyvälle motivaatiolle ja sillä on tärkeä rooli aivojen nautinto-palkinto -systeemissä.

Mistä sitten tasapainoa dopamiinitasoihin? Aminohappo tyrosiini on keskeisin rakennuspalikka dopamiinille. Dopamiinia löytyy useimmista eläinperäisistä tuotteista. Muita kuin eläinperäisiä dopamiinin lähteitä puolestaan ovat omena, avokado, punajuuri, suklaa, vihreät kasvikset, pähkinät, kaurapuuro ja siemenet. Myös kahvi ja vihreä tee nostavat dopamiinitasoja mutta muista, että kofeiini on helposti koukuttava aine ja tarve kofeiinille voi olla merkki vähäisestä dopamiinitasosta.


Terveelliset elämäntavat, kuten fyysinen harjoittelu ja meditaatio nostavat dopamiinia. Samoin tavoitteiden saavuttaminen ja uusien haasteiden vastaanottaminen.


Asetyylikoliini – “molekyyli muistille ja oppimiselle”


Asetyylikoliini on ehdoton muistille ja oppimiselle. Deane Albania lainaten, “vanhuushetket” ovat sen tyypillisiä puutosoireita, joskin oireita voi ilmetä iästä riippumatta. Puutostilassa esimerkiksi asioiden muistaminen, keskittymiskyky, jutun juonessa mukana pysyminen ja oikeiden sanojen löytäminen muuttuvat hankalammiksi.


Mikäli sinulla on alhaiset asetyylikoliinitasot, himoitset todennäköisesti rasvaista ruokaa. Edeltäjä asetyylikoliinille on nimittäin koliini, ravintoaine, jota löytyy erityisesti rasvaisista meijerituotteista. Lisäksi kalasta, lihasta ja siipikarjasta löytyy koliinia. Paras lähde koliinille on kananmunat ja munankeltuaiset. Mikäli juot paljon kahvia, pohdi vaihtamista teehen, joka hidastaa asetyylikoliinin rikkoutumista.


Viimeinen vinkki asetyylikoliinin nostamiseen on välttää antikolinergisia lääkkeitä. Nämä ovat lääkkeitä, jotka tuhoavat asetyylikoliinia ja ovatkin yllättävästi yleisiä. Hyvä muistisääntö on, että kaikki lääkkeet, jotka alkavat “anti” yleensä vaikuttavat asetyylikoliinitasoihin. Esimerkiksi antibiootit, antihistamiinit ja masennuslääkkeet.


Mitä on GABA?


Elämä on stressaavaa nykyään ja on tärkeää, että kaikilla on stressiä vähentäviä selviytymisstrategioita, jotka auttavat rentoutumaan ja saamaan esimerkiksi unta helpommin. GABA, eli aminohappo nimeltä gamma-aminobutyric acid, on kehosi ensisijainen estävä välittäjäaine. Sen tehtävä on estää tai vähentää hermosolujen aktiivisuutta hermostossa. Tämä auttaa mieltäsi poistumaan hälytystilasta ja hereillä olemisesta rentoutuneeseen olotilaan ja lopulta nukahtamiseen.


On kuitenkin hyvä muistaa, ettei mikään välittäjäaine, vitamiini tai ruoka-aine tee yksinään ihmeitä, vaan kaikessa on kyse kokonaisuudesta.

Oletko usein huolestunut, jännittynyt, kuormittunut tai koet nukahtamisen vaikeaksi levottomuuden ja nopean ajatuksenkulun vuoksi? Yksi tehokas tapa tukea kehoasi ja mieltäsi pysymään rauhallisena on lisätä GABAa. GABA vähentää henkistä ja fyysistä stressiä, ahdistuneisuuden tunnetta, lihasjännitystä ja luo rauhallista mieltä.


GABAn tuotantoa voit lisätä esimerkiksi liikunnalla, vähentämällä stressiä esimerkiksi meditaation tai joogan avulla, ja syömällä terveellisesti ja monipuolisesti. Esimerkiksi hitaasti kypsennetyt lihat ja siipikarja, luuliemet, kalat, kananmunat, sienet, tomaatit, parsakaalit, saksanpähkinät ja soijapavut tukevat GABAn tuotantoa. Lisäksi aivot tarvitsevat tukevia toimintoja GABAlle, kuten riittävästi b6-vitamiinia. Sitä saa muun muassa pinaatista, parsakaalista, ruusukaalista, valkosipulista ja banaaneista. Jotkin ruoka-ainekset sisältävät jo itsessään GABAa, kuten kalat ja äyriäiset, pavut ja linssit, tumma riisi, perunat, tomaatit, merilevä, marjat, kaakao, sekä vihreä ja musta tee.


Onneen ei ole oikotietä


Välittäjäaineiden merkitys elimistössämme on valtava. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, ettei mikään välittäjäaine, vitamiini tai ruoka-aine tee yksinään ihmeitä, vaan kaikessa on kyse kokonaisuudesta. Terveelliset elämäntavat voivat tuntua laajalta tai epämääräiseltä käsitteeltä, mutta loppujen lopuksi siinä on kyse hyvin yksinkertaisesta asiasta: siitä, että pystymme pitämään kehostamme ja mielestämme huolta parhaalla mahdollisella tavalla.


56 views0 comments